Laskushiru

2020-11-21T17:39:07Z

Alwin: Maplus Klaaniširu au Havuraširu

'''Laskuširu''' – [[širutropos]], ka mit aftoo deki ''tsatainmietta''. Ine laskuširu, '''lasku''' mononai katainen – pasku miepie fu usoting ka mus samasuru mit joku ruuru.

= Mahpravda ine laskuširu =

'''Mahpravda''' je tsatainmiettatropos per ka joku fras glaubena bli vyerena (zettai pravda, lakinai tšigaumie). Brukena ine joku mahpravda: '''erpravda''' (hadžimade vyerena pravda – miettaranja) au '''razpravda''' (fras dan mahpravdena, hotia imauen vyerena).

= Fal fu laskuširu =

(Jam andrfal ka aftoo unating; men na eindžin dekinai širu alfaftoo… Mangebraa širutropos.)

== Katailaskuširu ==

'''Katailasku''' nasimpel ''lasku fu katai'': ein, ni, tre…. Katailaskuširu per širu katai ting ytten bruk veltting – mangesimpel antaa tšiisai lasku andrlasku made mit yoobi fpašuun, men mit stuur lasku (ttb 157928) treng hyerne os štift-na-paperi.

; Jamlasku : lasku fu tingkatai ka sejena ine pravdavelt. 1, 2, 3… jamlasku; −1, ½ jamlaskunai. Miettena ka 0 (nil) auen jamlaskutropos, auenli »uso katai«.
; Heellasku : jamlasku au kundurlasku fu aftoo. '''Kundurlasku''' fu ''x'' tak lasku ''y'', ka ''x'' + ''y'' = 0. Kakena −''x''.
; Tellasku : al lasku ka heellaskunen tel fu andr heellasku.
;

== Pravdalaskuširu ==

'''Pravdalasku''' – lasku fu hurmange pravda (os uso). Ine laskuširuvelt letstevikti '''Buulpravdalasku''', ka har ni kundur fal – ''pravda'' (⊤ os 1) au ''uso'' (⊥ os 0).

== Klaanilaskuširu ==
'''Klaani''' - ine laskuširu, klaani har mange chigau ting. Deki har sofnai ting, os nil ting (de kaku ∅). Ttb Jamlasku je klaani mit sofnai lasku, men A = {1, 2, 3, 4} je klaani mit mono 4 lasku. Ting ine klaani mus chigau je, sitt {1, 1} sama {1}. Klaani mavikti ine laskuširu, grun al laskuširu bruk sore.

== Havuralaskuširu ==
'''Havura''' - liik klaani, men har plusmange ruru. Klaani H je havura li har kawarina ⋅:H⨯H→H, ka suru 4 ''Havurapravda'':
# Peral a, b ine havura H, a⋅b auen ine H
# Peral a, b, c ine H, a⋅(b⋅c) = (a⋅b)⋅c
# Jam e ine H, sitt peral a ine H, e⋅a=a⋅e=a
# Peral a ine H jam b ine H sitt a⋅b=b⋅a=e (kakuena ''b=a^-1'')
Men ine havura, a⋅b naimus b⋅a sama. Li afto prvada peral a au b, de H ''havurafabel'' (naeme za Niels Henrik Abel)

Vikoli - User contributions [vp]

Laskushiru