Lääkysiry raniikrun no tumam

Atto viossa no tumaam vu kirun rukiena na lääkysiry. Viossa no kirun sigau kärä mellänlään kirun. Sylehti-atto mir telaiena mellän sigau telual vu lääkysiry.

Tälääkysiry

∘ (pus kirun)

• pussasuma (ttb. 1 ∘ 1 : 2)
• kunloppu lääky (ttb. ∘3)

\ (minus kirun)

• sigauasuma (ttb. 5 \ 2 : 3)
• loppu lääky (ttb. \3)
• iokuras deki rukiena na pessiysiry per imi haataiasuma

Γ (nano ras kirun)

• na tälääkysiry, imi rassurasuma
• na valsiru, imi lääkä rassurasuma

+ (tumam ras kirun)

• na valsiru au senlikalgabarsiru, imi sibiänorässyräsymä
• iokuras deki brukiena na tälääkysiry per imi nano rassurasuma

- (tel kirun)

• imi telasuma au deki ruki na lanka os oa-una (ttb. 1 - 2 : $\frac{1}{2}$ )

ㄴ (hitta kirun)

• imi hittasuma vu lääky a na b ras, au na nano rukiena lik $a|\underset{\_}{l}:\underset{\text{b ras}}{\underbrace{a+a+a+\mathrm{...}+a}}$. deki kaku $a\mathrm{\setminus }|\underset{\_}{l}$ per imi rania l vu a

⦸ (kirun siruienanai)

• rukiena kesa raava kirun siruienanai ttb. $x|\underset{\_}{2}:\text{⦸ }x\mathrm{\setminus }|\underset{\_}{2}$
• deki ruk mit \ na hina ttb. $\mathrm{knt}(\alpha \text{⦸}\beta ):\mathrm{knt}(\alpha )\circ \text{⦸}\mathrm{knt}(\beta )$