Difference between revisions of "Davi hanu!/Keretel svinnurfras"

Vikoli kara
Jump to navigation Jump to search
(mahdan afto lehti)
 
No edit summary
Line 1: Line 1:
{{hanukakena | detel=<b>M - Madjik<br>W - Wakši</b>|
{{hanukakena | detel=<b>M - Madjik<br>W - Wakši</b>|
|M — Bratula Davi hanu! made. Un Madjik, au un jevaltdjin os atámaperšúnn per afto podkast. De, un, immadah un hanu aven oba govór igne viosa, grun vi hav mange chigau govór.
|W — Jaa, jaa. Mangemange braa ka du ainlat un.
|M —
|W — Un wakšidžin. Un hanu Viossa na… ni uk.
|M —
|W — Ni uk, akk.
|M —
|W — De un vil… mirainen hadži mah išu ine Viossa, men ima tolka hanu ine Viossa. De…
|M —
|W — Apaar mahossa, liik Ložban, au apaar Iţkuîl; deki apaar japanossa, men un wasu mangemange fu aftoo.
|M —
|W — Mange trist, akk.
|M —
|W — Iţkuîl deki bruk per mange klaar miepie fu [paš]; de, aftoo klaartropos mange helena per un.
|M —
|W — Akraat, akraat, akraat.
|M —
|W — Ložbanossa un hadži leera, lik, za eksi, eksi toši. De, nai mange, mange grunn per leera aftoo, men de leera mangemange klaar tropos fu se, tropos fu se velt fun.
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Letste duajena kotoba fun… Mie ka ‘tropos’.
|M —
|W — ‘Tropos’ mange imi, de dekinai andaa ein kjannos ine angelossa (tatoeba), de auen mange, lik, viossatroposliik kotoba. De aftoo kotoba viossadžin hjerne karaa – nai veltglossa karaa, men hjerne karaa – de mange braa imismak, mange, mange hosoi de mange paksu. Un dua aftoo.
|M —
|W — Mm, zam… Un dua zam per heel Viossa, men ein kotoba…
|M —
|W — Un mus, un mus mietta… Nai, un dekinai, dekinai mietta, lik, ein kotoba ka plu helena al andra.
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Ine hadži kaku, de viossaring un hadži suru nai ine hadži, de, men ine ring deki ljenši andra tel fu glossa.
|M —
|W — Akraat, akraat. Nai kaku, men hanu.
|M —
|W — Oo, aftoo haaste spyr, grunn un mie ka du –
|M —
|W — Akraat, akraat, Salp, Niko, au du, un mie.
|M —
|W — Akraat.
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Mm, fštoo. De, de mie ka na eins un lera govoor fu du, de na nis un, un musdan vasu apaar apaar tel fu aftoo govoor.
|M —
|W — Nai, mono apaar, mono apaar.
|M —
|W — De hanu- au kakutropos fun mange imaliik, tiidliik – nai erliik, men tiidlik. De un vil kawari mirainen, men nai mahdan afto. Men surupie jam. De ima mange japanossaliik, men auen nai.
|M —
|W — Mie ka ine Viossa aftoo ni ting mange mange džong tsuna. De, li un mah kaku tropos per un – un made – de un mus kawari hanutropos per mange kotoba.
|M —
|W — Lik, un har, un bruk S au Z mit kirainklea, men koske un ring, un mah kawari melan /ʃa/ au /ɕa/. De, men aftoo jamnai ine kakutropos. Mange hen, mange strani ka aftoo kakutropos mange hjernedeza deki.
|M —
|W — Akkuraat, akkuraat, de un mus, un mus mah klaar, un mus sodži, un mus sodži kakutropos fun.
|M —
|W — Un vil ka tatsu hobitpitka fu samazan. Men un vil kawari džongtropos, lik nai –
|M —
|W — džong-šfants, men oba-una, lik, [?] du fštoo?
|M —
|W — Nai [äˈsɔ.kɔ], men [ä˨.sɔ˥.kɔ˩].
|M —
|W — Nil tšigau? Liik [äˈsɔˑ.kɔ] au [ä˧.sɔ˥.kɔ˩].
|M —
|W — Akraat, akraat – un vil ka Viossa bli japanossa nasimpel…
|M —
|W — Mm, akraat, akraat.
|M —
|W — /ʔɦ̰ɛːiβɸ̩/… Mienai, mienai. Men un mie ka un saada, lik, apaarting suomiossa karaa, men mange apaar, mange apaar.
|M —
|W — Glossaruuru… Mmmm… Nai mange klaar na un ka glossaruuru men –
|M —
|W — M, fštoo, liik mus sentaku, men. Un hanu ‘širunai’, men aftoo, lik, lik, rjoohoo sentakena jam ine govoor fu andrpaš, men un mie ka du vil sentaku ka nai ine andrdžin hanutropos.
|M —
|W — Mm, un mie ka ložbanossa – lik – mie ka un deki kešte mitko. Liik ‘un uslova du’, ‘aftoo mahglau un’, ososos.
|M —
|W — Jokudžin hanu liik aftoo, men mm, liik ‘un glau aftoo’ deki aftoo.
|M —
|W — De, ting mit govoor je ka, lik, deki har strani ruuru ine govoor fu paš, men koske hanu mit andrdžin, aftoo ruuru bli plus liik ruuru fu andrdžin.
|M —
|W — Mmm, nai liik aftoo. Liik strani ruuru deki bli minus strani koske hanu mit andrdžin grunn andrdžin, lik –
|M —
|W — Nai – andrdžin deki hadži bruk, men du deki owari bruk, auen.
|M —
|W — Oo, aftoo kjoomi. Un bruk ‘ka’ grunn salpdžin bruk aftoo, men ka mit du?
|M —
|W — Oo! Deki, deki.
|M —
|W — M, akraat.
|M —
|W — Mie ka du bruk ‘na’, lik, per, per mah samatšigau mit andrting – liik ‘aftoo strani na asoko’: de, lik, hanu aftoo, hanu ka li un mah samatšigau mit asoko, aftoo sejena, lik, strani.
|M —
|W — Nai, nai, nai vikti.
|M —
|W — Oo, un miedan oba aftoo spyr, men mie ka kotoba liik tuo nai. Al kotoba deki fštoo li jokudžin mahklaar per du, ka nai?
|M —
|W — Haastetropos, lik –
|M —
|W — O, ‘deza’, mm – akkuraat, akkuraat. Un har kundur ine hjerne fun.
|M —
|W — Nainainai, un har kundur mietta per imi fu ‘de’ au ‘za’ ine hjerne fun, dan, de paneku, panekudžin mahklaar aftoo fu un.
|M —
|W — Akraat, akraat, men aftoo kotoba mangemange treng per viossaleera, ka nai. Viossa nai har aftoo kotoba, lik, mange simpel, men per hanu Viossa, mange treng per, per bistra, bistra fštoo.
|M —
|W — Akraat. Liik opeta, opetabrukting.
|M —
|W — Uu, un dekidan vasu apaar kotoba, men.
|M —
|W — ‘Klupau’, ‘šuutšuu’, ak. Auen ‘kjoka’, auuu…
|M —
|W — Men du bruk ‘ein ker ein imi’, ka nai?
|M —
|W — Auennn jam ein kotoba ka un vasu ima. Un huskedan, men za aftoo ring…
|M —
|W — Du, du kjannosdan ein 成語, de… de aftoo, aftoo tropos, tropostel fu 成語, lik, bli viossa, lik…
|M —
|W — Mm.
|M —
|W — Lik, aftoo tropostel, aftoo kerefras brukena per, lik… Brukliik grunn baksu, baksu per slutša, liik klinge ka ine aftoo tsatain miepie fu slutša os kokoro os… De mange vikti ine džonguossa au japanossa, de ima mah ka vikti ine Viossa auen.
|M —
|W — Akraat, akraat – hosoi.
|M —
|W — Mhm.
|M —
|W — [h̪͆ː↓] Un, mahena fun… Un huske ka… un mah jokuting ka bli ‘trist asmi glau kokoro’, men nai mah, lik, aftoo tropos. Un mono spil mit miepie per kerefras, men du, du bli, du bli keredžin ka mah aftoo, aftoo kerefras. Nai, nai un.
|M —
|W — Akkuraat. Dumahtropos fu Viossa na simpel.
|M —
|W — Oo, ka un vil… y, hmm. Mange haaste spyr. Viossa, lik, jam grunn fu mah aftoo glossa, afto mahossa. Men lik, glossa vona, vona na sebja – nai treng mah ka aftoo glossa kawari per sebja. Men li un deki hanu per paksutropos – lik, na paksu – de un vil ka viossadžin tatsu spilliik mit hanutropos fu hei.
|M —
|W — Akkuraat, akkuraat. Men –
|M —
|W — Viossa nai šinu, nai šinu naitiid. Men li rufne, išu fu Viossa, išu ine Viossa rufne, sit braa perun.
|M —
|W — Mhm.
|M —
|W — Akraat, un mie. Mhm.
|M —
|W — Mm.
|M —
|W — Un, un širunai, men mie ka lasku, lasku fu govoor, atai fu govoor nai mange rufne grunn dekinai, lik, fštoo aldžin.
|M —
|W — Men nai mange tšigau. Nai govoor fu, lik, Doitšlant os… os lik, ine Doitšlant aftoo paš deki hanu, lik, andra glossa grunn vona in andra tel fu lant, lik, hei prapa rjoohoo, men lik, ine aftoo server aldžin para rjoohoo, de govoor plu mange, plu mange liik rjoohoo. De lik, dekinai ka govoor lasku mange rufne. Un mie ka braati ka lasku fu pašuun rufne.
|M —
|W — Sama govoor tšigau… pašuun. Akkuraat.
|M —
|W — Deki, deki.
|M —
|W — Sama Viossa tšigau smak.
|M —
|W — Mm, akraat. Jam panekusmak au madžiksmak au salpsmak au nikosmak – lik, aldžin har smak fu hei, fu sebja.
|M —
|W — Smak, mie, lik, plu braa klaar govoor, grunn govoor har imi per mange tšigau, men aftoo klaani mange liik sebja, de nai govoor, men lik, hanusmak.
|M —
|W — Mm, men un hanunai ‘minu’, ka strani. Un mus hanu ‘minu’ auen, liik ‘minu braa’.
|M —
|W — Un nai hanu, men un mus hanu per ruuruliik.
|M —
|W — M, akraat.
|M —
|W — ‘Plus braa’ – lik, mange haaste, liik /spr/. Nnai mange helena.
|M —
|W — [ˈtʰɛɻʷːaz].
|M —
|W — A, Viossa vi se bli angelossaliik.
|M —
|W — Un se.
|M —
|W — Akraat. Men aftoo glossakawari nai warui.
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Lik, angelossa dekinai viossatropos, men deki kawari, ka nai.
|M —
|W — Deki.
|M —
|W — Mm, laki, nai laki nai, tabun deki, lik, hyyr, hyyr un ima per dan, lik, ine mirai, au, au samatšigau.
|M —
|W — M, akraat.
|M —
|W — Agraat, agraat.
|M —
|W — ‘Ka faan un mietta dan…’.
|M —
|W — Un surupie mah ka un byyze mit un per dan.
|M —
|W — Aa, akraat, un huske ka un mah dan ‘surupie’. Un vil ka al viossadžin hadži bruk ‘surupie’. Mange kawaii, mange helena, mange brukliik.
|M —
|W — Deki. Lik, surupie, miepie per suru jokuting ine mirai. Un bli kuupa – de lik, aftoo apaarliik un surupie kuupa, un har surupie per kuupa, lik, un vil kuupa mirai.
|M —
|W — Da vi se li tatsu, un vil ka tatsunen.
|M —
|W — Mm, džong vona šfants šinu, ka nai?
|M —
|W — Men lik, mange liik aftoo mit viossakotoba.
|M —
|W — Os lik, kotoba ka un saada andr glossa karaa, men deki hanu sama imi per tsunako. Tsunako plu braa naruuru.
|M —
|W — Mhm.
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Men lik, jam, lik, gjenbruk – du širu gjenbruk?, gjenbruk per štof, du mah štof ine šaisabaksu, men aftoo štof gjenbrukena.
|M —
|W — Nainainai liik aftoo, nai liik aftoo, liik, lik, baksu per ting ka du nai treng.
|M —
|W — A, nainainai.
|M —
|W — Du nai treng ting. Du mah ine aftoo šaisabaksu. Men aftoo šaisabaksu andena fu andrdžin, de asoko andrdžin, lik, bruk aftoo per mah aftoo gjenbrukting, liik mit mange mange fal fu štof. De mit Viossa – lik, glossa fu viossa liik gjenbrukštof. Du mah gammelkotoba ine šaisabaksu, men du mange mietta, de du mah neo kotoba ka plus helena, ka plus brukliik‚ de aldžin glau aftoo.
|M —
|W — Akkuraat.
|M —
|W — Deki finna mange gammelkotoba ine danhanena, ka mange kjoomi ka vasena de nildžin mietta tsui aftoo.
|M —
|W — Mhm.
|M —
|W — Lik, deki lasku na mange tropos. Lik, du deki lasku kotoba ka paš huske; du deki lasku kotoba ka letste minus einraz hanena; men du auen deki lasku kotoba au fraskotoba – liik kotobafras. Lik, kerefras fal fu kotobafras, fraskotoba. Lik, fras, lik, fras ka brukena apaar liik kotoba.
|M —
|W — Mm, akkuraat, men nai mono tsunakotoba, men auen kotobaklaani, kotobafras ka brukena liik kotoba – lik, du deki bruk ‘ein kere ein imi’ liik suruko, liik, tatoeba, ‘dandaag un ein kere ein imi ergo fun’. De ‘ein kere ein imi’ du nai kaku liik ein kotoba, men du bruk liik ein kotoba.
|M —
|W — Mhm, akraat, akraat. De deki laku na mange tropos, men nildžin vil lasku.
|M —
|W — Akkuraat. Dekidžin nai, nai altiid vildžin.
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Men aftoo mange haaste per lasku grunn [pašuun] dekti lasku govoor fun au govoor fdu liik ein ting, men auen dekti lasku per ni ting. De du mus har joku ruuru per sentaku ka ni govoor, ka ein govoor.
|M —
|W — Govoorlibra liik?
|M —
|W — Akraat, akraat. De, lik, vi har Vikoli ima, vi deki ufne al ka vi mie ka mange braati li deki se mirai, liik govoor, liik kjoomi tropostel, kjoomi kotoba. Vi mus ufne sebja, vi mus ufne sebja, vi mus ufne rjoohoo, grunn li un nai ufne ryoohoo os sebja, un vasu, un vasu sebja deerdan – vasu sebja fu dan.
|M —
|W — Akraat.
|M —
|W — Keretel, lik, mange viossaliik.
|M —
|W — Nai Viossa karaa miepie, men miepie andr glossa karaa deki mange heewa mit viossa. Lik, jam heewa mit kerefras au Viossa.
|M —
|W — Akraat.
|M —
|W — Heewa hanu heewa hanu.
|M —
|W — Fun fun fun fun.
|M —
|W — Nai, du nai, du nai deki bruk tropos fu du. Fu du tropos nai laki. Deki hanu, deki hanu ine, na slutša liik aftoo, deki hanu ‘fun fun fun fun’. Du dekinai, un deki.
|M —
|W — Uf akraat.
|M —
|W — Trist, men jam slutša koske deki bruk aftoo, aftoo imismak, de aftoo imibaksu.
|M —
|W — Akk, akk, akk.
|M —
|W — Yh.
|M —
|W — Mhm.
|M —
|W — Men, lik, un neodžin, ka nai.
|M —
|W — Lik, un mange neo džin – ni uk, ni uk…
|M —
|W — Akraat, akraat.
|M —
|W — Jaa!


}}
}}

Revision as of 03:25, 16 f’Śägmuai 2020

Afto lehti je na fal hanukakena.
  • Ko mellan [] kakjena per mahaklaar, au nai gwir yam inne ufnezan.
  • Ko mellan () jam per hel reforma frastel, grun tabun nai mangebraa fshtojena, os grun jam uso ko na miepie viljena fu hanudjin.
M - Madjik
W - Wakši
  2. M — Bratula Davi hanu! made. Un Madjik, au un jevaltdjin os atámaperšúnn per afto podkast. De, un, immadah un hanu aven oba govór igne viosa, grun vi hav mange chigau govór.
  3. W — Jaa, jaa. Mangemange braa ka du ainlat un.
  4. M —
  5. W — Un wakšidžin. Un hanu Viossa na… ni uk.
  6. M —
  7. W — Ni uk, akk.
  8. M —
  9. W — De un vil… mirainen hadži mah išu ine Viossa, men ima tolka hanu ine Viossa. De…
  10. M —
  11. W — Apaar mahossa, liik Ložban, au apaar Iţkuîl; deki apaar japanossa, men un wasu mangemange fu aftoo.
  12. M —
  13. W — Mange trist, akk.
  14. M —
  15. W — Iţkuîl deki bruk per mange klaar miepie fu [paš]; de, aftoo klaartropos mange helena per un.
  16. M —
  17. W — Akraat, akraat, akraat.
  18. M —
  19. W — Ložbanossa un hadži leera, lik, za eksi, eksi toši. De, nai mange, mange grunn per leera aftoo, men de leera mangemange klaar tropos fu se, tropos fu se velt fun.
  20. M —
  21. W — Akraat, akraat.
  22. M —
  23. W — Letste duajena kotoba fun… Mie ka ‘tropos’.
  24. M —
  25. W — ‘Tropos’ mange imi, de dekinai andaa ein kjannos ine angelossa (tatoeba), de auen mange, lik, viossatroposliik kotoba. De aftoo kotoba viossadžin hjerne karaa – nai veltglossa karaa, men hjerne karaa – de mange braa imismak, mange, mange hosoi de mange paksu. Un dua aftoo.
  26. M —
  27. W — Mm, zam… Un dua zam per heel Viossa, men ein kotoba…
  28. M —
  29. W — Un mus, un mus mietta… Nai, un dekinai, dekinai mietta, lik, ein kotoba ka plu helena al andra.
  30. M —
  31. W — Akraat, akraat.
  32. M —
  33. W — Ine hadži kaku, de viossaring un hadži suru nai ine hadži, de, men ine ring deki ljenši andra tel fu glossa.
  34. M —
  35. W — Akraat, akraat. Nai kaku, men hanu.
  36. M —
  37. W — Oo, aftoo haaste spyr, grunn un mie ka du –
  38. M —
  39. W — Akraat, akraat, Salp, Niko, au du, un mie.
  40. M —
  41. W — Akraat.
  42. M —
  43. W — Akraat, akraat.
  44. M —
  45. W — Mm, fštoo. De, de mie ka na eins un lera govoor fu du, de na nis un, un musdan vasu apaar apaar tel fu aftoo govoor.
  46. M —
  47. W — Nai, mono apaar, mono apaar.
  48. M —
  49. W — De hanu- au kakutropos fun mange imaliik, tiidliik – nai erliik, men tiidlik. De un vil kawari mirainen, men nai mahdan afto. Men surupie jam. De ima mange japanossaliik, men auen nai.
  50. M —
  51. W — Mie ka ine Viossa aftoo ni ting mange mange džong tsuna. De, li un mah kaku tropos per un – un made – de un mus kawari hanutropos per mange kotoba.
  52. M —
  53. W — Lik, un har, un bruk S au Z mit kirainklea, men koske un ring, un mah kawari melan /ʃa/ au /ɕa/. De, men aftoo jamnai ine kakutropos. Mange hen, mange strani ka aftoo kakutropos mange hjernedeza deki.
  54. M —
  55. W — Akkuraat, akkuraat, de un mus, un mus mah klaar, un mus sodži, un mus sodži kakutropos fun.
  56. M —
  57. W — Un vil ka tatsu hobitpitka fu samazan. Men un vil kawari džongtropos, lik nai –
  58. M —
  59. W — džong-šfants, men oba-una, lik, [?] du fštoo?
  60. M —
  61. W — Nai [äˈsɔ.kɔ], men [ä˨.sɔ˥.kɔ˩].
  62. M —
  63. W — Nil tšigau? Liik [äˈsɔˑ.kɔ] au [ä˧.sɔ˥.kɔ˩].
  64. M —
  65. W — Akraat, akraat – un vil ka Viossa bli japanossa nasimpel…
  66. M —
  67. W — Mm, akraat, akraat.
  68. M —
  69. W — /ʔɦ̰ɛːiβɸ̩/… Mienai, mienai. Men un mie ka un saada, lik, apaarting suomiossa karaa, men mange apaar, mange apaar.
  70. M —
  71. W — Glossaruuru… Mmmm… Nai mange klaar na un ka glossaruuru men –
  72. M —
  73. W — M, fštoo, liik mus sentaku, men. Un hanu ‘širunai’, men aftoo, lik, lik, rjoohoo sentakena jam ine govoor fu andrpaš, men un mie ka du vil sentaku ka nai ine andrdžin hanutropos.
  74. M —
  75. W — Mm, un mie ka ložbanossa – lik – mie ka un deki kešte mitko. Liik ‘un uslova du’, ‘aftoo mahglau un’, ososos.
  76. M —
  77. W — Jokudžin hanu liik aftoo, men mm, liik ‘un glau aftoo’ deki aftoo.
  78. M —
  79. W — De, ting mit govoor je ka, lik, deki har strani ruuru ine govoor fu paš, men koske hanu mit andrdžin, aftoo ruuru bli plus liik ruuru fu andrdžin.
  80. M —
  81. W — Mmm, nai liik aftoo. Liik strani ruuru deki bli minus strani koske hanu mit andrdžin grunn andrdžin, lik –
  82. M —
  83. W — Nai – andrdžin deki hadži bruk, men du deki owari bruk, auen.
  84. M —
  85. W — Oo, aftoo kjoomi. Un bruk ‘ka’ grunn salpdžin bruk aftoo, men ka mit du?
  86. M —
  87. W — Oo! Deki, deki.
  88. M —
  89. W — M, akraat.
  90. M —
  91. W — Mie ka du bruk ‘na’, lik, per, per mah samatšigau mit andrting – liik ‘aftoo strani na asoko’: de, lik, hanu aftoo, hanu ka li un mah samatšigau mit asoko, aftoo sejena, lik, strani.
  92. M —
  93. W — Nai, nai, nai vikti.
  94. M —
  95. W — Oo, un miedan oba aftoo spyr, men mie ka kotoba liik tuo nai. Al kotoba deki fštoo li jokudžin mahklaar per du, ka nai?
  96. M —
  97. W — Haastetropos, lik –
  98. M —
  99. W — O, ‘deza’, mm – akkuraat, akkuraat. Un har kundur ine hjerne fun.
  100. M —
  101. W — Nainainai, un har kundur mietta per imi fu ‘de’ au ‘za’ ine hjerne fun, dan, de paneku, panekudžin mahklaar aftoo fu un.
  102. M —
  103. W — Akraat, akraat, men aftoo kotoba mangemange treng per viossaleera, ka nai. Viossa nai har aftoo kotoba, lik, mange simpel, men per hanu Viossa, mange treng per, per bistra, bistra fštoo.
  104. M —
  105. W — Akraat. Liik opeta, opetabrukting.
  106. M —
  107. W — Uu, un dekidan vasu apaar kotoba, men.
  108. M —
  109. W — ‘Klupau’, ‘šuutšuu’, ak. Auen ‘kjoka’, auuu…
  110. M —
  111. W — Men du bruk ‘ein ker ein imi’, ka nai?
  112. M —
  113. W — Auennn jam ein kotoba ka un vasu ima. Un huskedan, men za aftoo ring…
  114. M —
  115. W — Du, du kjannosdan ein 成語, de… de aftoo, aftoo tropos, tropostel fu 成語, lik, bli viossa, lik…
  116. M —
  117. W — Mm.
  118. M —
  119. W — Lik, aftoo tropostel, aftoo kerefras brukena per, lik… Brukliik grunn baksu, baksu per slutša, liik klinge ka ine aftoo tsatain miepie fu slutša os kokoro os… De mange vikti ine džonguossa au japanossa, de ima mah ka vikti ine Viossa auen.
  120. M —
  121. W — Akraat, akraat – hosoi.
  122. M —
  123. W — Mhm.
  124. M —
  125. W — [h̪͆ː↓] Un, mahena fun… Un huske ka… un mah jokuting ka bli ‘trist asmi glau kokoro’, men nai mah, lik, aftoo tropos. Un mono spil mit miepie per kerefras, men du, du bli, du bli keredžin ka mah aftoo, aftoo kerefras. Nai, nai un.
  126. M —
  127. W — Akkuraat. Dumahtropos fu Viossa na simpel.
  128. M —
  129. W — Oo, ka un vil… y, hmm. Mange haaste spyr. Viossa, lik, jam grunn fu mah aftoo glossa, afto mahossa. Men lik, glossa vona, vona na sebja – nai treng mah ka aftoo glossa kawari per sebja. Men li un deki hanu per paksutropos – lik, na paksu – de un vil ka viossadžin tatsu spilliik mit hanutropos fu hei.
  130. M —
  131. W — Akkuraat, akkuraat. Men –
  132. M —
  133. W — Viossa nai šinu, nai šinu naitiid. Men li rufne, išu fu Viossa, išu ine Viossa rufne, sit braa perun.
  134. M —
  135. W — Mhm.
  136. M —
  137. W — Akraat, un mie. Mhm.
  138. M —
  139. W — Mm.
  140. M —
  141. W — Un, un širunai, men mie ka lasku, lasku fu govoor, atai fu govoor nai mange rufne grunn dekinai, lik, fštoo aldžin.
  142. M —
  143. W — Men nai mange tšigau. Nai govoor fu, lik, Doitšlant os… os lik, ine Doitšlant aftoo paš deki hanu, lik, andra glossa grunn vona in andra tel fu lant, lik, hei prapa rjoohoo, men lik, ine aftoo server aldžin para rjoohoo, de govoor plu mange, plu mange liik rjoohoo. De lik, dekinai ka govoor lasku mange rufne. Un mie ka braati ka lasku fu pašuun rufne.
  144. M —
  145. W — Sama govoor tšigau… pašuun. Akkuraat.
  146. M —
  147. W — Deki, deki.
  148. M —
  149. W — Sama Viossa tšigau smak.
  150. M —
  151. W — Mm, akraat. Jam panekusmak au madžiksmak au salpsmak au nikosmak – lik, aldžin har smak fu hei, fu sebja.
  152. M —
  153. W — Smak, mie, lik, plu braa klaar govoor, grunn govoor har imi per mange tšigau, men aftoo klaani mange liik sebja, de nai govoor, men lik, hanusmak.
  154. M —
  155. W — Mm, men un hanunai ‘minu’, ka strani. Un mus hanu ‘minu’ auen, liik ‘minu braa’.
  156. M —
  157. W — Un nai hanu, men un mus hanu per ruuruliik.
  158. M —
  159. W — M, akraat.
  160. M —
  161. W — ‘Plus braa’ – lik, mange haaste, liik /spr/. Nnai mange helena.
  162. M —
  163. W — [ˈtʰɛɻʷːaz].
  164. M —
  165. W — A, Viossa vi se bli angelossaliik.
  166. M —
  167. W — Un se.
  168. M —
  169. W — Akraat. Men aftoo glossakawari nai warui.
  170. M —
  171. W — Akraat, akraat.
  172. M —
  173. W — Lik, angelossa dekinai viossatropos, men deki kawari, ka nai.
  174. M —
  175. W — Deki.
  176. M —
  177. W — Mm, laki, nai laki nai, tabun deki, lik, hyyr, hyyr un ima per dan, lik, ine mirai, au, au samatšigau.
  178. M —
  179. W — M, akraat.
  180. M —
  181. W — Agraat, agraat.
  182. M —
  183. W — ‘Ka faan un mietta dan…’.
  184. M —
  185. W — Un surupie mah ka un byyze mit un per dan.
  186. M —
  187. W — Aa, akraat, un huske ka un mah dan ‘surupie’. Un vil ka al viossadžin hadži bruk ‘surupie’. Mange kawaii, mange helena, mange brukliik.
  188. M —
  189. W — Deki. Lik, surupie, miepie per suru jokuting ine mirai. Un bli kuupa – de lik, aftoo apaarliik un surupie kuupa, un har surupie per kuupa, lik, un vil kuupa mirai.
  190. M —
  191. W — Da vi se li tatsu, un vil ka tatsunen.
  192. M —
  193. W — Mm, džong vona šfants šinu, ka nai?
  194. M —
  195. W — Men lik, mange liik aftoo mit viossakotoba.
  196. M —
  197. W — Os lik, kotoba ka un saada andr glossa karaa, men deki hanu sama imi per tsunako. Tsunako plu braa naruuru.
  198. M —
  199. W — Mhm.
  200. M —
  201. W — Akraat, akraat.
  202. M —
  203. W — Men lik, jam, lik, gjenbruk – du širu gjenbruk?, gjenbruk per štof, du mah štof ine šaisabaksu, men aftoo štof gjenbrukena.
  204. M —
  205. W — Nainainai liik aftoo, nai liik aftoo, liik, lik, baksu per ting ka du nai treng.
  206. M —
  207. W — A, nainainai.
  208. M —
  209. W — Du nai treng ting. Du mah ine aftoo šaisabaksu. Men aftoo šaisabaksu andena fu andrdžin, de asoko andrdžin, lik, bruk aftoo per mah aftoo gjenbrukting, liik mit mange mange fal fu štof. De mit Viossa – lik, glossa fu viossa liik gjenbrukštof. Du mah gammelkotoba ine šaisabaksu, men du mange mietta, de du mah neo kotoba ka plus helena, ka plus brukliik‚ de aldžin glau aftoo.
  210. M —
  211. W — Akkuraat.
  212. M —
  213. W — Deki finna mange gammelkotoba ine danhanena, ka mange kjoomi ka vasena de nildžin mietta tsui aftoo.
  214. M —
  215. W — Mhm.
  216. M —
  217. W — Lik, deki lasku na mange tropos. Lik, du deki lasku kotoba ka paš huske; du deki lasku kotoba ka letste minus einraz hanena; men du auen deki lasku kotoba au fraskotoba – liik kotobafras. Lik, kerefras fal fu kotobafras, fraskotoba. Lik, fras, lik, fras ka brukena apaar liik kotoba.
  218. M —
  219. W — Mm, akkuraat, men nai mono tsunakotoba, men auen kotobaklaani, kotobafras ka brukena liik kotoba – lik, du deki bruk ‘ein kere ein imi’ liik suruko, liik, tatoeba, ‘dandaag un ein kere ein imi ergo fun’. De ‘ein kere ein imi’ du nai kaku liik ein kotoba, men du bruk liik ein kotoba.
  220. M —
  221. W — Mhm, akraat, akraat. De deki laku na mange tropos, men nildžin vil lasku.
  222. M —
  223. W — Akkuraat. Dekidžin nai, nai altiid vildžin.
  224. M —
  225. W — Akraat, akraat.
  226. M —
  227. W — Men aftoo mange haaste per lasku grunn [pašuun] dekti lasku govoor fun au govoor fdu liik ein ting, men auen dekti lasku per ni ting. De du mus har joku ruuru per sentaku ka ni govoor, ka ein govoor.
  228. M —
  229. W — Govoorlibra liik?
  230. M —
  231. W — Akraat, akraat. De, lik, vi har Vikoli ima, vi deki ufne al ka vi mie ka mange braati li deki se mirai, liik govoor, liik kjoomi tropostel, kjoomi kotoba. Vi mus ufne sebja, vi mus ufne sebja, vi mus ufne rjoohoo, grunn li un nai ufne ryoohoo os sebja, un vasu, un vasu sebja deerdan – vasu sebja fu dan.
  232. M —
  233. W — Akraat.
  234. M —
  235. W — Keretel, lik, mange viossaliik.
  236. M —
  237. W — Nai Viossa karaa miepie, men miepie andr glossa karaa deki mange heewa mit viossa. Lik, jam heewa mit kerefras au Viossa.
  238. M —
  239. W — Akraat.
  240. M —
  241. W — Heewa hanu heewa hanu.
  242. M —
  243. W — Fun fun fun fun.
  244. M —
  245. W — Nai, du nai, du nai deki bruk tropos fu du. Fu du tropos nai laki. Deki hanu, deki hanu ine, na slutša liik aftoo, deki hanu ‘fun fun fun fun’. Du dekinai, un deki.
  246. M —
  247. W — Uf akraat.
  248. M —
  249. W — Trist, men jam slutša koske deki bruk aftoo, aftoo imismak, de aftoo imibaksu.
  250. M —
  251. W — Akk, akk, akk.
  252. M —
  253. W — Yh.
  254. M —
  255. W — Mhm.
  256. M —
  257. W — Men, lik, un neodžin, ka nai.
  258. M —
  259. W — Lik, un mange neo džin – ni uk, ni uk…
  260. M —
  261. W — Akraat, akraat.
  262. M —
  263. W — Jaa!
Retrieved from "https://vikoli.org/index.php?title=Davi_hanu!/Keretel_svinnurfras&oldid=671"