Dvandva (sanskritossa द्वंद्व niting karaa) – fal fu tsunako, ka har ni koranja ka rjoohoo antaa samavikti imi per heel kotoba. Jam mange tšigau fal fu dvandva, men viktitel altiid ka ein ranja nai jewaltjena os fanšuka grun andra ranja.
Viossa bruk apaar fal fu dvandva ine glossatropos, plus os minus fanšuka govoor.
Viiskdvandva
Viiskdvandva fal fu dvandva ka bruk rjoohoo ranja per mahaklaar tsunagjena, rjet, os andra viiskjena fu he. Mangetiid deki fštojena liik harti kotoba ‘au’ (auen apaartiid ‘os’ os ‘men’) mellan tel.
Tatoeba, ‘mamapapa’ na apaar govoor sama »mama au papa«, sit »rjoošin«. Mit aftoo imi, tel ‘mama’ au tel ‘papa’ antaa samavikti imi. Koske brukena na dvandva, nai har imi fu »papa fu mama«, »papa ka pravda mama«, »papa ka tula dan mama kara« osos, grun ‘papa’ nai plusvikti tel. (Jam govoor ka bruk tšigau--na jokudžin, ‘mamapapa’ pravda har imi fu »papa fu mama«, au mit aftoo bruktropos, nai dvandva.)
Ander viiskdvandva ine viossa:
- ‘awenose’
- ‘obaine’
- ‘deza’
- ‘saadantaa’
- ‘kuupahok’
- ‘duaviha’
- ‘unamigi’
Samaliik slutša deki sejena mit apaar fras, asobjena mit keretel svinnurfras. Tatoeba, mit fras ‘sama šaisa tšigau varge’, frasnetopa apaarliik viiskdvandva awen: ‘sama šaisa’ tsunagjena mit ‘tšigau varge’, men rjoohoo tel samavikti. Antajena imi bli »gwirsama men chigausejena«. He viiskjena per maha kotoba mit imi ka ešku rjoohoo tel.
Ataidvandva
Imi fu ataidvandva: kataitropos fu imisen ka melan ranjaimi. Nai bli rjoohoo imi viiskjena--bli jokuplas mellan ni tel. Slutša ine apaar viossagovoor, auen japanossa, džonguossa, auau.
Tatoeba, ‘pitkahobit’ sama »katai pitka« (jamauen ‘pitkatai’ = ‘pitka-atai’). Her melan ‘pitka’ au ‘hobit’ bli imisen (pitkating karaa hobitting made), ka heel aftoo har paksu imi fu atai. Koske spørjena ka pitkahobit fu jokuting, aftoo har imi, ka vil shirjena katai pitka os katai hobit aftoo, au deki svarjena mit lasku os andra mahaklaartropos.
Ine japanossa jam sama slutša mit gammelko: 長短 [tšootang], ka tel 長 ‘pitka’ au 短 ‘hobit’, imisuru »pitkatai« (= ka atai pitka jokuting). Aftoo koske brukjena na ataidvandva--men sama kotoba deki awen brukjena na viiskdvandva, mit prostaa imi »pitka ting au hobit ting« os »razjamliik ting mit mange pitkatai«.
Ander ataidvandva ine viossa:
- ‘sturtšisai’
- ‘vapasamui’
- ‘paksuhosoi’
- ‘vehtliiht’