Difference between revisions of "Brukdjin:Lumakot Luna/Kto"

Vikoli kara
Jump to navigation Jump to search
(śmieradan imikaku fu « axoi », « salpping », au « vaska »; au joku andr kwarinen; kaku cui « mie »)
(→‎Guranu: Mahklaar ka afto kto per guranuna sundorzmadźina)
 
(5 kawariya namellan na sama brukdjin nai aukiyena)
Line 1: Line 1:
Un mahdan joku kto. '''Afto iminai ka hjo brukena. Toljka mahena.''' Joku glaubi mahena na flierevas.
Un mahdan joku kto. '''Afto iminai ka hjo brukena. Toljka mahena.''' Joku glaubi mahena na flierevas. Davai se [[Leksember 2022]]:wen!


==Guranu==
==Dismeisik==
'''Ktokraan'''


===Ktokraan===
Hobitocena na « disismeikingmisik », [https://discord.com/channels/193915435123474432/1026352962949369987/1028756426354597970 hanujena] na « ''This is making me sick'' » na Alb cui joku biistra GIF-riso fu presmi.
Viskkto fu '''''g'''ruun'' + ''d'''u'''a'' + '''''r'''az'' + ''h'''anu'''''


===Surukto===
'''Vaskakto'''
#Presmi; kraislik vaska ka deki guśćojena per suru jokvas.


#Razhanu altiid cui jokka ka mängeduajena na hanudźin.
==Guranu==
'''Ktokraan'''


===Vaskakto===
Viskkto fu '''''g'''ruun'' + ''d'''u'''a'' + '''''r'''az'' + ''h'''anu'''''


'''Surukto'''
#Dua razhanu cui jokvas ka mängeduajena na hanudźin ka nasnano, [[sundorzma]] je.
'''Vaskakto''' (+ « -na »)
#Vaska ka guranujena[Skt.1].
#Vaska ka guranujena[Skt.1].


==Makossuk==
==Makossuk==
'''Ktokraan'''


===Ktokraan===
Viskkto fu '''''m'''ah'' + '''''a'''ndr'' + '''''k'''ompj'''oss'''a'' + ''br'''uk'''vas''.
Viskkto fu '''''m'''ah'' + '''''a'''ndr'' + '''''k'''ompj'''oss'''a'' + ''br'''uk'''vas''.


===Vaskakto===
'''Vaskakto'''
 
#Brukvas ka brukena na kompjossakakudźin per « kjannos » kompruul ka ine ein kompjossa kara na sama os ćigau kompjossa made.
#Brukvas ka brukena na kompjossakakudźin per « kjannos » kompruul ka ine ein kompjossa kara na sama os ćigau kompjossa made.


==Mie==
==Mie==
 
'''Ktokraan'''
===Ktokraan===


Hobitocena ''mietta'' kara. Nai mahena na un, men un bruk na stranj, ''mie''.
Hobitocena ''mietta'' kara. Nai mahena na un, men un bruk na stranj, ''mie''.


===Trokto===
'''Trokto'''
 
#Sama « un mietta&nbsp», men minudźong gruun glaubi prosta axmã.
#Sama « un mietta&nbsp», men minudźong gruun glaubi prosta.
::''« Düür sama tyr, mie »''
::''« Düür sama tyr, mie »''
 
'''Brukruul'''
===Brukruul===


Mono deki hanujena na owari fu fras.
Mono deki hanujena na owari fu fras.


==Salpping==
==Salpping ==
'''Ktokraan'''


===Ktokraan===
Cunagakto fu ''[[Vikti viossadžin|Salp]]'' + ''ping''. Mahena gruun jokudźin dan razsalpping na Vilant.
Cunagakto fu ''[[Vikti viossadžin|Salp]]'' + ''ping''. Mahena gruun jokudźin dan razsalpping na Vilant.


===Surukto===
'''Surukto'''
#Suru vaska ka nai vilena na andrdźin au deki mah andrdźin böze.
#:Sor razping un. Sor salpping na un.
'''Śirutel'''
 
Un kaku her ka « salpping » je surukto, men awen deki likkto. Bruktro davai.


#Suru vaska ka nai vilena na andrdźin au deki mah andrdźin böze.
'''Andrfal'''


==Svinva==
''(na vaskakto)'': salppingvas


===Ktokraan===
==Svinva ==
'''Ktokraan'''


Viskkto fu '''''svin'''nur'' + ''den'''va'''''.
Viskkto fu '''''svin'''nur'' + ''den'''va'''''.


===Vaskakto===
'''Vaskakto'''
#Sama axoi; basu denwalik brukvas men deki brukena per plumänge vaska.
# Sama axoi; basu denwalik brukvas men deki brukena per plumänge vaska.


==Vaska==
==Vaska==
'''Ktokraan'''


===Ktokraan===
Afto kto mahena na [dakakuca], men mono brukena na un.
Afto kto mahena na [dakakuca], men mono brukena na un.


Mahena gruun un nai dua ka mängekto owari na « -ting ». Xörena nai braa na un.
Mahena gruun un nai dua ka mängekto owari na « -ting ». Xörena nai braa na un.


===Vaskakto===
'''Vaskakto'''
 
#Sama ting.
#Sama ting.
 
'''Andrfal'''
===Andrfal===


''(na owarifestakto)'': -vas, -vask
''(na owarifestakto)'': -vas, -vask


==Zado==
==Zado==
'''Ktokraan'''


===Ktokraan===
Viskkto fu '''''z'''eus'' + ''m'''ado'''''
Viskkto fu '''''z'''eus'' + ''m'''ado'''''


===Vaskakto===
'''Vaskakto'''
 
#Zemado ka brukena na kompju brukenka
#Zemado ka brukena na kompju brukenka

Latest revision as of 07:08, 23 f’Veramuai 2023

Un mahdan joku kto. Afto iminai ka hjo brukena. Toljka mahena. Joku glaubi mahena na flierevas. Davai se Leksember 2022:wen!

Dismeisik

Ktokraan

Hobitocena na « disismeikingmisik », hanujena na « This is making me sick » na Alb cui joku biistra GIF-riso fu presmi.

Vaskakto

  1. Presmi; kraislik vaska ka deki guśćojena per suru jokvas.

Guranu

Ktokraan

Viskkto fu gruun + dua + raz + hanu

Surukto

  1. Dua razhanu cui jokvas ka mängeduajena na hanudźin ka nasnano, sundorzma je.

Vaskakto (+ « -na »)

  1. Vaska ka guranujena[Skt.1].

Makossuk

Ktokraan

Viskkto fu mah + andr + kompjossa + brukvas.

Vaskakto

  1. Brukvas ka brukena na kompjossakakudźin per « kjannos » kompruul ka ine ein kompjossa kara na sama os ćigau kompjossa made.

Mie

Ktokraan

Hobitocena mietta kara. Nai mahena na un, men un bruk na stranj, mie.

Trokto

  1. Sama « un mietta&nbsp», men minudźong gruun glaubi prosta axmã.
« Düür sama tyr, mie »

Brukruul

Mono deki hanujena na owari fu fras.

Salpping

Ktokraan

Cunagakto fu Salp + ping. Mahena gruun jokudźin dan razsalpping na Vilant.

Surukto

  1. Suru vaska ka nai vilena na andrdźin au deki mah andrdźin böze.
    Sor razping un. Sor salpping na un.

Śirutel

Un kaku her ka « salpping » je surukto, men awen deki likkto. Bruktro davai.

Andrfal

(na vaskakto): salppingvas

Svinva

Ktokraan

Viskkto fu svinnur + denva.

Vaskakto

  1. Sama axoi; basu denwalik brukvas men deki brukena per plumänge vaska.

Vaska

Ktokraan

Afto kto mahena na [dakakuca], men mono brukena na un.

Mahena gruun un nai dua ka mängekto owari na « -ting ». Xörena nai braa na un.

Vaskakto

  1. Sama ting.

Andrfal

(na owarifestakto): -vas, -vask

Zado

Ktokraan

Viskkto fu zeus + mado

Vaskakto

  1. Zemado ka brukena na kompju brukenka