Difference between revisions of "Laskushiru"

Vikoli kara
Jump to navigation Jump to search
(Maplus Klaaniširu au Havuraširu)
ć (širutropos (shirutropos) kara Lexember)
Line 1: Line 1:
'''Laskuširu''' – [[širutropos]], ka mit aftoo deki ''tsatainmietta''. Ine laskuširu, '''lasku''' mononai katainen – pasku miepie fu usoting ka mus samasuru mit joku ruuru.
'''Laskuširu''' – [[Kotoba_grun_Leksember#11sdag:_Shirutropos|širutropos]], ka mit aftoo deki ''tsatainmietta''. Ine laskuširu, '''lasku''' mononai katainen – pasku miepie fu usoting ka mus samasuru mit joku ruuru.


= Mahpravda ine laskuširu =
= Mahpravda ine laskuširu =

Revision as of 20:55, 9 f’Neomuai 2021

Laskuširuširutropos, ka mit aftoo deki tsatainmietta. Ine laskuširu, lasku mononai katainen – pasku miepie fu usoting ka mus samasuru mit joku ruuru.

Mahpravda ine laskuširu

Mahpravda je tsatainmiettatropos per ka joku fras glaubena bli vyerena (zettai pravda, lakinai tšigaumie). Brukena ine joku mahpravda: erpravda (hadžimade vyerena pravda – miettaranja) au razpravda (fras dan mahpravdena, hotia imauen vyerena).

Fal fu laskuširu

(Jam andrfal ka aftoo unating; men na eindžin dekinai širu alfaftoo… Mangebraa širutropos.)

Katailaskuširu

Katailasku nasimpel lasku fu katai: ein, ni, tre…. Katailaskuširu per širu katai ting ytten bruk veltting – mangesimpel antaa tšiisai lasku andrlasku made mit yoobi fpašuun, men mit stuur lasku (ttb 157928) treng hyerne os štift-na-paperi.

Jamlasku
lasku fu tingkatai ka sejena ine pravdavelt. 1, 2, 3… jamlasku; −1, ½ jamlaskunai. Miettena ka 0 (nil) auen jamlaskutropos, auenli »uso katai«.
Heellasku
jamlasku au kundurlasku fu aftoo. Kundurlasku fu x tak lasku y, ka x + y = 0. Kakena −x.
Tellasku
al lasku ka heellaskunen tel fu andr heellasku.

Pravdalaskuširu

Pravdalasku – lasku fu hurmange pravda (os uso). Ine laskuširuvelt letstevikti Buulpravdalasku, ka har ni kundur fal – pravda (⊤ os 1) au uso (⊥ os 0).

Klaanilaskuširu

Klaani - ine laskuširu, klaani har mange chigau ting. Deki har sofnai ting, os nil ting (de kaku ∅). Ttb Jamlasku je klaani mit sofnai lasku, men A = {1, 2, 3, 4} je klaani mit mono 4 lasku. Ting ine klaani mus chigau je, sitt {1, 1} sama {1}. Klaani mavikti ine laskuširu, grun al laskuširu bruk sore.

Havuralaskuširu

Havura - liik klaani, men har plusmange ruru. Klaani H je havura li har kawarina ⋅:H⨯H→H, ka suru 4 Havurapravda:

  1. Peral a, b ine havura H, a⋅b auen ine H
  2. Peral a, b, c ine H, a⋅(b⋅c) = (a⋅b)⋅c
  3. Jam e ine H, sitt peral a ine H, e⋅a=a⋅e=a
  4. Peral a ine H jam b ine H sitt a⋅b=b⋅a=e (kakuena b=a^-1)

Men ine havura, a⋅b naimus b⋅a sama. Li afto prvada peral a au b, de H havurafabel (naeme za Niels Henrik Abel)