494
edits
Difference between revisions of "Laskushiru"
Jump to navigation
Jump to search
« gruun » brukena plusmänge.
ć (širutropos (shirutropos) kara Lexember) |
(« gruun » brukena plusmänge.) |
||
| (15 kawariya namellan na 5 brukdjin nai aukiyena) | |||
| Line 1: | Line 1: | ||
'''Laskuširu''' – [[Kotoba_grun_Leksember#11sdag:_Shirutropos|širutropos]], ka mit aftoo deki ''tsatainmietta''. Ine laskuširu, '''lasku''' mononai katainen – pasku miepie fu usoting ka mus samasuru mit joku ruuru. | '''Laskuširu''' – fal fu [[Kotoba_grun_Leksember#11sdag:_Shirutropos|širutropos]], ka mit aftoo deki ''tsatainmietta'' tsui [[Lasku|lasku]] auau. Ine laskuširu, '''lasku''' mononai katainen – pasku miepie fu usoting ka mus samasuru mit joku ruuru. | ||
= Mahpravda ine laskuširu = | == Mahpravda ine laskuširu == | ||
'''Mahpravda''' je tsatainmiettatropos per ka joku fras glaubena bli vyerena (zettai pravda, lakinai tšigaumie). Brukena ine joku mahpravda: '''erpravda''' (hadžimade vyerena pravda – miettaranja) au '''razpravda''' (fras dan mahpravdena, hotia imauen vyerena). | |||
== Lääskuśiru-hanu <small>(na [[Brukdjin:Lumakot Luna|Luna]])</small> == | |||
=== Simpellääsku === | |||
<math>2 + 3 = 5</math>: ni au tre sama go | |||
<math>2 - 3 = -1</math>: ni uten(?) tre sama knein ([[Kotobanen#kn-|kn]] ein) | |||
= | <math>2 \times 3 = 6</math>: ni raz tre sama ikse | ||
<math>2 \div 3 = \frac{2}{3}</math>: ni telfu tre sama ni ova tre | |||
== | == Fal fu laskuširu == | ||
(Jam andrfal ka aftoo unating; men na eindžin dekinai širu alfaftoo… Mangestuur širutropos.) | |||
=== Katailaskuširu === | |||
'''Katailasku''' nasimpel ''lasku fu katai'': ein, ni, tre…. Katailaskuširu per širu katai ting ytten bruk veltting – mangesimpel antaa tšiisai lasku andrlasku made mit yoobi fpašuun, men mit stuur lasku (ttb 157928) treng hyerne os štift-na-paperi. | '''Katailasku''' nasimpel ''lasku fu katai'': ein, ni, tre…. Katailaskuširu per širu katai ting ytten bruk veltting – mangesimpel antaa tšiisai lasku andrlasku made mit yoobi fpašuun, men mit stuur lasku (ttb 157928) treng hyerne os štift-na-paperi. | ||
; Jamlasku : lasku fu tingkatai ka sejena ine pravdavelt. 1, 2, 3… jamlasku; | ; Jamlasku (<math>\mathbb N</math>) : lasku fu tingkatai ka sejena ine pravdavelt. 1, 2, 3… jamlasku; <math>-1</math>, <math>\scriptstyle\frac12</math> jamlaskunai. Miettena ka 0 (nil) auen jamlaskutropos, auenli »uso katai«. | ||
; Heellasku : jamlasku au kundurlasku fu aftoo. '''Kundurlasku''' fu | ; Heellasku (<math>\mathbb Z</math>) : jamlasku au kundurlasku fu aftoo. '''Kundurlasku''' fu <math>x</math> tak lasku <math>y</math>, ka <math>x + y = 0</math>. Kakena <math>-x</math>, hanena »nut <math>x</math>« (< ‘ei<u>n ut</u>n’) os »lop <math>x</math>«. | ||
; Tellasku : al lasku ka heellaskunen tel fu andr heellasku. | ; Tellasku (<math>\mathbb Q</math>) : al lasku ka heellaskunen tel fu andr heellasku. | ||
; | ; Gwirlasku (<math>\mathbb R</math>) | ||
; Figlasku (<math>\mathbb C</math>) | |||
== Pravdalaskuširu == | === Pravdalaskuširu === | ||
'''Pravdalasku''' – lasku fu hurmange pravda (os uso). Ine laskuširuvelt letstevikti '''Buulpravdalasku''', ka har ni kundur fal – ''pravda'' (<math>\top</math> os <math>\mathbb1</math>) au ''uso'' (<math>\bot</math> os <math>\mathbb0</math>). | |||
''' | === Klaanilaskuširu === | ||
'''Klaani''' - ine laskuširu, klaani har mange chigau ting. Deki har sofnai ting, os nil ting (de kaku <math>\emptyset</math>). Ttb Jamlasku je klaani mit sofnai lasku, men <math>A = \{1, 2, 3, 4\}</math> je klaani mit mono 4 lasku. Ting ine klaani mus chigau je, sitt <math>\{1, 1\}</math> sama <math>\{1\}</math>. Klaani mavikti ine laskuširu, grun al laskuširu bruk sore. | |||
== | === Havuralaskuširu === | ||
''' | '''Havura''' – liik klaani, men har plusmange ruruimpla. Klaani <math>H</math> je havura li har kawarina <math>(\cdot) : H \times H \to H</math>, ka suru 4 ''Havurapravda'': | ||
# Peral <math>a, b</math> ine havura <math>H</math>, <math>a \cdot b</math> auen ine <math>H</math> | |||
# Peral <math>a, b, c</math> ine <math>H</math>, <math>a \cdot (b \cdot c) = (a \cdot b) \cdot c</math> | |||
# Jam tak <math>e</math> ine <math>H</math>, ka peral <math>a</math> ine <math>H</math>, <math>e \cdot a = a \cdot e = a</math> | |||
# Peral <math>a \in H</math>, jam <math>b \in H</math>, ka <math>a \cdot b = b \cdot a = e</math> (kakuena <math>b = a^{-1}</math>) | |||
Men ine havura, <math>a \cdot b</math> naimus <math>b \cdot a</math> sama. Li afto pravda peral <math>a</math> au <math>b</math>, de <math>H</math> haissa ''havurafabel'' (naeme za Niels Henrik Abel). | |||
== | === ṡirunajun (MidoriVals😤) === | ||
''' | ; <math>\Rightarrow, \rightarrow, \supset</math> | ||
: li A pravda, sitt B pravda. Men li A pravdanai, sitt nai śiru B. | |||
: <math>x = 2 \Rightarrow x^2</math> = 4 je pravda, au <math>x^2 = 4 \Rightarrow x = 2</math> je nai pravda gruun x deki -2 | |||
; <math>\Leftrightarrow, \leftrightarrow, \equiv</math> | |||
: li au mono li, sama | |||
: ''A'' ⇔ ''B'' mono ak ''A'' ak au ''B'' ak os ''A'' naj ak au ''B'' naj ak | |||
: <math> x + y = y + 2 \Leftrightarrow x + 3 = y</math> | |||
; <math>\neg x, \tilde x, !x</math> | |||
: nai, nilatai | |||
; <math>\neg (\neg A) \Leftrightarrow A</math> | |||
: ¬''A'' ak, li au mono li ''A'' naj ak | |||
: <math>x \neq y \Leftrightarrow \neg(x = y)</math> | |||
; <math>\land, \cdot, \&</math> | |||
: laskiau | |||
: <math>A \land B</math> ak li ''A'' ak au ''B'' ak os je najak | |||
: <math>n < 4 \land n > 2 \Leftrightarrow n = 3</math> koske ''n'' je lasku | |||
; <math>\lor, +, \|\|</math> | |||
: laskios | |||
: <math>n \geq 4 \lor n \leq 2 \Leftrightarrow n \neq 3</math> koske ''n'' je lasku | |||
: ∴ sitt | |||
; Alkami naj sinu | |||
; Zeuskami je kami | |||
; Zeuskami naj sinu | |||
: ∵ gruun | |||
Zeuskami naj sinu | |||
; ∵ alkami naj sinu au Zeuskami je kami | |||