Dusossa

Vikoli kara
Jump to navigation Jump to search

Dusossa ('Dusolulu' igne Dusossa) - maxossa viskena na miepie fu Viossa, au Akossa (Akolulu) kara. Har's sama ruru na viossa, tatoeba 'nil kyannos' auau. Diskord server f'sore sintuadan igne kyeresmuai fu toshi 2021. Na obatel fu Dusossa yam Tagalogossa, Espagnossa, Indonesiossa, Arabikossa, Zhongkuossa (Mellan-Zhongkuossa, Zãngheossa auau), Xhosaossa, simpel maxena-kotoba, auau. 


Danvimishiru

Dusossa sintuadan Akossa kara. Akossa maxossa viossalikk - sama miepie kara, men mitt chigau mamaglossa. Akossa shinudan au keshitenadan diskord server grøn unnastœr hanuklani yamdan. Dusossa de maxena, per gyenvona deki sore igne kyeresmuai fu 2021. Al kotoba au hanutropos hœskena Akossa kara de, eshkudan Dusossa made. Gyenshinudan per tidd fu 2 muai, au eryam iskatna per gyenvona - igne eksismuai fu 2021 yingdan ain iskatna per gyenvona, au benghanuena ima igne eksismuai fu 2021.

Akossa

Flakka fu Akossa.

Akossa ("Akolulu"/"Akokolu" igne Akossa) - lapsiossa Viossa kara, na tropos fu Luferen, Nupishin, Mashti, Nimilau auau. Na al afto ende finnadeki tsui Akossasintua, hajianshadan per sama Viossa, men vilena per mitt hanuklani œten heldai glossashirutropos. De, zeainlatdvyera fu server antenadan igne ander diskord server na Akossahok, au per pluspaksu hanuklani sadati deki. Eshkudan sluchana f'afto igne hajimellan fu tresmuai fu 2021. Akossa hajidan mitt Tagalogossa, Espagnossa, Indonesiossa, Arabikossa, Myanmaossa, auau na obatel, œten ring au hel kakuena. Vonadan per - na axmanena, akote tre os kyere øk. De, grøn unnastœr benghanuklani yamena, shinudan au keshitenadan diskord server fu sore.

Akossa kara Dusossa made

Dusossa maxenadan na iskatna per Akossa gyenvona. Al hœskena tsui Akossa shkoidan igne eku fu Dusossa, men ende apar wasuena na taz. Afto maxsluchadan apar kotobakawari (ttb. "sakli" -> "beit"). Awen yamdan imikawari grøn waruhœskena (ttb. "kon", "bermantaku" auau), au apar awen simpel wasuena, na hel os tel (ttb. "ärev" "kamar" "kelvi" auau). Likkslucha yamdan koske gyenmaxvonadan Dusolulu, ttb. "alis" -> "konke", "kenti" -> "apoyla". Na kotobatropos, awen yam gyenakossafinna na tato fu "soya" -> "tidur" -> "soya/soyu", "weka" -> "ila" -> "weka" auau.

Glossaimpla au Govor

Na Dusossa (au Akossa awen), yam mãnge samalikk klupau Viossa kara. Apar opetaklupau letste na pol sama takk, apartidd na simpel kyannosena dekti. Awen yam apar kotoba Viossa kara, mãngetidd na fliere. Tagalogossa, Espagnossa, Indonesiossa, au Mellan-Zhongkuossa apar obavikti glossa na Akossamaxena dan. Xhosaossa au Zãngheossa awen hajidan har igne Dusossa de nisgyenvona iskatna.


Dusossa - au Akossa na sama, erhardan au ima ende (nanasmuai fu 2021 made) mange samaimiko. Kotobamax ende mãngesluchalikk, de yam mono plus samaimiko. Apar simpelkotoba awen gyenmaxenadan igne nisgyenmaxvonatidd fu Dusossa, za koske gyenhœskenadan Akossa kotoba os Protogyenvona-Dusossa kotoba, de max hata plus kotobavisk. Men na pol haji na yam plus imikawari au chigau razbrøktro per samaimiko, au apar minus neo kotobavisk bli na yam.

De, govor fu Dusossa sadati mãnge chigazma na owari. 
Na hanutropos yam govor mitt mono 5 sebyazam eshkuena na sentaku, govor mitt qaqzam au œten auau. Fratropos au kotobatropos awen mãnge chigau - rmanta fu chigau frastropos au neo kotoba awen mãngesluchalikk, men mangetidd takk hanutropos sentakuena chigau fu chigau pashun. Hata na pashko, yam mãnge chigazma mellan pashun chigau, au ende rupnedan plus na 120 pashko made dekiena igne Dusossa. Awen rupne mãnge chigau tropos mitt paksukotoba na frasgotova - grøn per plus govorchigazma.